Näyttelyn nimi Hentun Liisa syntyi sattumalta ryhmäideointina. Nimi on osa vanhaa lasten lorua. Myöhemmin nimeen tarkentui alaotsikko Kansanperinnettä ja kulttuuria.

Näyttelyn avajaiset ma 28.9. klo 17-19.

Kukin osallistuja on tarttunut näyttelyn teemaan omalla tavallaan ja omasta näkökulmastaan.
Seuraavassa joidenkin tekijöiden omia luonnehdintoja töistään.

Riitta Heinonen on saanut inspiraatiota kutomastaan perinteisestä saamelaishuivista, joka on esillä
näyttelyssä rekvisiittana.

Eeva-Liisa Hemminkisen työt ovat abstraktia väri-iloittelua.

Liisa Häkkisen värikkäät ja runsaat työt puolestaan pohjaavat kansanmusiikin sanoituksiin. Monet
kansanmusiikkikappaleet ovat hyvin vanhoja ja niissä kuuluu tuhatvuotinen perinne. Ne ovat
vanhaa kulttuuriperintöämme, johon yhdistyy rikas suomen kieli. Monikaan ei tiedä, että
esimerkiksi lapsuudesta tutut kehtolaulut todella ovat näin vanhoja.

Virpi Koskela kuvaa töissään perinnekankaita ja mattoja maanläheisillä väreillä. Myös erilaiset
kukkoaiheet ovat esillä hänen töissään.

Kirsti Nybergiä on inspiroinut muun muassa ”Hoplaxin Fanny”, joka on Puutarhaliiton valitsema
vuoden pelargoni. Tämän pelargonin historia ulottuu 1940-luvun Porvoon Hoplaxiin, ja pelargoni
sai nimensä ”Hoplaxin Fanny” ensimmäisen tiedetyn kasvattajan Fanny Nybergin mukaan.
Pelargoni on kulkenut heidän suvussaan 80 vuoden ajan, ja pistokkaita on jaettu suvulle, ystäville
ja naapureille ja siten se on pysynyt elossa.

Maija Pasanen kuvaa töissään naisia erilaisissa asuissa. Häävaatteissa, kansallispuvuissa ja
historiallisessa asussa.

Johanna Sipiläinen kuvaa mennyttä aikaa vanhan elämää nähneen oven inspiroimana. Johanna
Sipiläinen on myös kutonut itse suunnittelemansa ryijyn, joka on mahdollisesti esillä rekvisiittana
näyttelyssämme.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan tähän monipuoliseen ja kiinnostavaan kansanperinteestä ja
kulttuurista ideansa saavaan näyttelyymme.

– Maija Pasanen