Risto Puution akvarelleja.
Meri hyökyää ja ajallaan myös hiljenee. Rantakallioita pyykivien aaltojen raukeassa äänessä voi kuulla luonnon hengityksen. Horisonttiin katsoessa voi nähdä äärettömän ja kokea osallisuutta siihen. Meren hyöky ja rannan hiljaisuus kutsuvat herkistymään yksinkertaiselle ja samaan aikaan salaperäisellä tavalla suurelle.
Omat kokemukseni meren muotojen vaihteluista ovat innoittaneet maalauksiani pitkään. Meren katsomiseen ei kyllästy, eikä horisonttinäkymien maalaamiseenkaan näytä kyllästyvän. Meri on joka katsomalla erilainen. Niin myös jokainen veden muovaama akvarelli on yksilöllinen. Joskus lopputulos koskettaa jotakin omissa muistoissa ja mielikuvissa. Parhaimmillaan paperilla hohtavat värit hyökyvät voimallaan suoraan sieluun.
Mitä enemmän vettä paperilla, sen jännittävämpää on maalata. Harjoittamani ”märkää märälle ” tekniikka suosii intuitiivista maalausotetta. Suihkutan pullosta vettä paperille ja annan värin valua vapaasti. Veden liike synnyttää muotoja ja valon vivahteita. Sitä, mitä värien, paperin ja veden yhteisvaikutuksesta kulloinkin ilmaantuu, ei voi etukäteen tietää. Myös paperille kuivaksi jääneet kohdat ovat osa sattumien kokonaisuutta. Lopulta niistä muotoutuvat aaltojen pärskeet ja vedenpinnan väreilyt. Jokaisen maalauksen kohdalla on maltettava odottaa paperin kuivumista ja katsottava, mihin suuntaan kuva alkaa seuraavaksi tekijäänsä ohjata. Maalari saa näin olla mukana luomisen tapahtumassa.
Hyöky ja hiljaisuus -näyttelyssäni tutkin luonnon vastavoimia: veden pauhun ja tyyneyden vuorottelua. Olosuhteiden, liikkeiden ja tunnelmien vaihtelu ei ole ainoastaan merellisen luonnon piirre vaan kaiken elävän ominaisuus. Akvarelli on parhaimmillaan väline tehdä tuota vivahteikkuutta näkyväksi. Annetaan siis akvarellin koskettaa: niin hyökyessään voimaa kuin huokuessaan hiljaisuutta!