Luonto itsessään on mystiikkaa täynnä. Miten monimuotoinen ja vaihteleva, eri vuodenaikoina erilainen onkaan ympäröivä maailma. Elämä luonnossa esittäytyy eri tavoin meille. Milloin luonto työntyy voimalla esiin: komeat kukat, perhoset, koko värikäs kokonaisuus, meren pauhu, tuulen suhina. Milloin se haluaa piiloutua katseitamme, puolustaa itseään sulautumalla taustaansa, tai pukeutumalla vaatimattomuuden asuun. Luonto antaa myös ravintoa sitä tarvitseville. Tämä kaikki on jo sinällään mystistä. Tätä kaikkea ihminen ei pysty syvällisesti ymmärtämäänkään, ainoastaan elämään ja kokemaan.
Eläminen luonnon kanssa vuorovaikutussuhteessa on tärkeä osa hyvinvointia. Luonnossa voi kokea rauhaa, sen voimasta voi saada voimaa, siihen voi peilata omia tunteitaan. Valitettavasti ihminen myös käyttää luontoa hyväkseen huonoillakin tavoilla ja haavoittaa sitä. Luonto kuitenkin antaa anteeksi, selviytyy tavalla tai toisella,nuolee haavansa. Ihmisen tarve kokea itsensä osaksi jotakin suurempaa on löytänyt luonnosta tapoja toteuttaa tätä tarvetta. Luonnon voimat: meren pauhu, ukkosen jyrinä, auringon nousu taivaalle,nämä kaikki ovat aikojen kuluessa synnyttäneet jumalia, ihmisen olemusta suurempia asioita. Luonnosta on etsitty ja löydetty paikkoja palvella näitä korkeampia olentoja, esim. uhrikivet, pyhät puut, lähteet jne.
Tässä näyttelyssä esillä olevat teokset ovat saaneet alkunsa joistakin näistä ajatuksista. Niissä on pyritty löytämään ihmisen suhde luonnon osana, retkeilijänä, palvojana, suojelijana. Teoksissa löytyy myös luonnon kohtelemista eri tavoin, sen kokemista ja vaikutusta mieleen. Eikä vähäisempänä ole ajatus luonnon mystisestä olemuksesta ja siitä miksi sen voima on suuri. Siksiköhän sitä pyritään suojelemaan, säästämään sen monimuotoisuus ja erilaiset elämän muodot siinä. Katsoja, mieti teoksien kohdalla, mitä ajatuksia luonnosta maalaus sinussa herättää, avaako jokin siinä uusia näköaloja luonnon kokemiseen.
